Historiikki
POKS 35v 1984-2019
Markku Salimäki
Tausta ja perustaminen
Kansallinen Eläkeläisliitto KEL perustettiin 1971 toimimaan 55 vuotta täyttäneiden tai jo eläkkeellä olevien valtakunnallisena etu- ja yhteistoimintajärjestönä. Taustana olivat 1960-1970 -luvuilta alkaen enenevässä määrin terveenä eläkkeelle siirtyneet aktiivit kansalaiset.
Tammikuussa 1984 joukko aktiivisia pakilalaisia oli koolla nimipäiviä viettämässä. Tilaisuudessa todettiin tarve ylläpitää säännöllisesti yhteisiä harrastuksia. Munkinseudun Kansallisen Eläkeläisseuran edustaja ehdotti KEL:ään kuuluvan Kansallisen Eläkeläisseuran perustamista Pakilan seudulle. KEL:n kirjelmän kutsumana pidettiin 6.3.1984 Paanumäen vanhainkodissa kokous, joka päätti perustaa Pohjois-Helsingin Kansallisen Eläkeläisseura ry:n toimimaan Pakila-Maunulan seudulla. Tavoitteena oli muodostaa ystäväpiiri, joka tarjoaisi tilaisuuksia säännöllisille tapaamisille ja yhteisille harrastuksille. Tapaamispäivä oli kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Tapaamisten lisäksi aktiviteetteja olivat myyjäiset ja arpajaiset.
Vuoden 1984 lopulla jäsenmäärä oli 57.
Poimintoja ensimmäiseltä 10 vuotiskaudelta (1984-1993)
Kk-tapaamisten yhteinen päiväkahvi vakiintui osaksi tapaamisia. Ystävätoiminta ja vuotuiset myyjäiset olivat alusta asti tärkeitä toimintamuotoja. Lisäksi järjestettiin retkiä, tutustumiskäyntejä ja harrastuspiirejä.
1988 toiminta siirtyi Pakilan vanhainkodin uudisrakennukseen, tilat saatiin käyttöön ilman vuokraa. Ooppera ja teatteri lisäsivät suosiotaan. 2.3.1988 järjestettiin ensimmäinen jäsenkysely toiminnan edelleen kehittämiseksi.
1990-luvulla uusiksi toimintamuodoiksi vakiintuivat saksan ja englannin kielikerhot. Tiedottamisessa aloitettiin kevät- ja syystiedotteiden lähettäminen jäsenistölle.
13.1.1992 kk-kokoukset siirrettiin Maunulan kirkon seurakuntasaliin, koska Helsingin kaupunki alkoi periä tiloistaan vuokraa.
Kerhotapaamisten aiheita olivat käsityö, kirjallisuus (kerho täytti 30 v 2018), senioritanssi ja kielet. Kulttuurikerho avusti johtokuntaa toiminnan ideoinnissa ja toteutuksessa. Kulttuurikerho vastasi myös ooppera- ja teatterilippujen hankinnasta. Ystävätoiminnan kohteita olivat pääaisassa seudun vanhainkodit.
Rahoituslähteitä olivat myyjäiset, paikalliset yritykset ja Helsingin kaupunki.
Vuoden 1993 lopulla jäsenmäärä oli 153.
Poimintoja toiselta 10-vuotiskaudelta (1994-2003)
Yhdistyksen nimi muutettiin 1997 muotoon Pohjois-Helsingin Kansallisseniorit ry (POKS) kun KEL muutti nimensä Kansalliseksi Senioriliitoksi.
Kk-kokoukset aloitettiin laulamalla Synnyinmaan laulu, josta sittemmin on tullut yhdistyksen tunnuslaulu. Syyskauden lopuksi on vietetty joulujuhla ja kevätkauden lopuksi kevätjuhla.
Aktiviteetit ja harrastukset jatkoivat pääosin edellisten vuosien tapaan. Myyjäisten rooli vahvistui ja sai vakiintuneita muotoja ja niitä jatkettiin vuoteen 2000. Tapahtumassa oli 9 eri osastoa: tekstiilit, leivonnaiset, einekset, vanhat kirjat, kirppis, kahdet arpajaiset, onginta ja kahvio. 2001 järjestettiin iltamat, joiden tuotto oli kuitenkin pettymys. Jäsentapaamisten kahvituksesta muodostui tärkeä varainhankinnan muoto.
Ystäväpalvelu laajeni kattamaan erilaisia henkilökohtaisia apuja ja hoitolaitoksissa järjestettyjä tapahtumia. Syksyllä 2000 aloitettiin muistijumppa.
Vuosina 1994-2003 yhdistys sai avustusta Helsingin kaupungilta 51.000 mk ja 3.100 € ja Kansio-avustusta 7.514 mk ja 455 €, jäsenten lahjoitukset olivat 2291 €.
Vuonna 2000 yhdistyksen jäsenmäärä oli toistaiseksi korkein 187, 2003 lopussa jäsenmäärä oli 150. Jäsenmaksu oli 60 mk/16 €, josta Liitolle tilitettiin 30-40 mk/10 €.
Poimintoja kolmannelta 10-vuotiskaudelta (2004-2013)
Puheenjohtajuus oli ollut miehistä, kahdeksasta puheenjohtajasta vain kaksi oli ollut naista.
2006 alkoi siirtyminen tietokoneen käyttöön senioreiden keskuudessa. yhdistyksen kotisivut otettiin käyttöön, kirjanpito siirrettiin tietokoneelle ja yhdistys järjesti ensimmäisen harjoittelupäivän.
Luontokerho heräsi henkiin Leena Hämet-Ahdin inspiroimana ja johdolla. Luonnossa liikkuminen muodosti merkittävän osan yhdistyksen harrastustoiminnasta. Vesivoimistelu aloitettiin Pirkkolassa Seppo Halmalan vetämänä. Pelikerho aloitti toimintansa Urpo Mukalan johdolla. Pirkko Halmalan rooliyhdistyksen kulttuuri- , matka- ja tapahtumavastaavana on ollut ratkaisevaa laatua.
Kahvituksen hintaa nostettiin 3 €, mikä mahdollisti ulkopuolisen palkkaamisen kahvitarjoilun tueksi.
Jäsenmäärä oli 2013 lopussa 177. Jäsenmaksu on ollut 16 €, josta 10 € Liitolle.
30v historiikin toteutuksesta vastannut Ritva Rautio: ”Olisiko uudelle kymmenvuotiskaudelle siirryttäessä keskustella siitä, mitä tehdään kuten ennen, mitä tehdään uudella tavalla ja mikä entisestä ehkä joutaa romukoppaan”.
Menneen ja nykyhetken pohdiskelua (keskustelumme Leena Hämet-Ahdin kanssa, jäsen ja aktiivinen yhdistystoimija vuodesta 1993)
· 1990-luvulla tasa-arvon puute: paljon naisia mukana pienellä eläkkeellä tai ilman eläkettä, tarve tukea
· aaltoileva aktiivisuus: 1990-luvun myyjäiset (kymmeniä jäseniä mukana), nykyään vaikeata saada aktiiveja mukaan
· nyt jäsenten ikääntyminen vaikeuttaa ohjelman toteuttamista (ikääntymisen vaikutukset otettava huomioon)
o lyhyet napakat esitykset, kuulemisen ja näkemisen ongelmat
o lyhyet kotimaan matkat
o palvelujen ja tiedottamisen digitalisaatio
· globaalit uhkatekijät ja dis-informaatio – oikean tiedon välittäminen yhdistyksen vastuulla? (ajankohtaiset esitelmät)
· Liiton ja Piirin rooli
· suhde politiikkaan
POKSin hallitus painottaa toimintasuunnitelmassaan seuraavia toimintoja ja tavoitteita:
· jäsentapaamisten aktivointi
· ilmapiirin parantaminen ja tehokkaampi tiedottaminen
· informointi ikääntyneiden palveluista ja terveydestä
· mukava yhdessäolo
Tällä hetkellä jäsenmäärämme on 170.
Lähteet:
POKS 20v 1984-2003 Osmo Sinkkilä, Kauko Martiskainen, Leena Hämet-Ahti ja Antti Tamminen
POKS 30v 2004-2013 Ritva Rautio